Minua paljon viisaammat ihmiset sanovat, että öljyn käytön valtava lisääntyminen vei meitä vaurauteen, demokratiaan, yhdentymiseen ja hallittavuuteen, mutta öljyn hupeneminen johtaisi päinvastaiseen kehitykseen. ”Kehittyneen” maailman näyttävä elintaso perustuukin resurssien liikakäytölle ja uusiutumattomalle energialle eikä tarvitse olla edes tohtori huomatakseen ettei se voi loputtomasti jatkua.
 Rahan arvo perustuu markkinoiden kasvuodotuksiin ja käytettävissä oleviin raaka-aineisiin. Jokainen euro ja dollari on käyttöoikeus tiettyyn määrään maapallon voimavaroja. Kun rahan määrä kasvaa ja resurssien määrä vähenee, niin yhdellä eurolla saa aina vaan pienemmän osuuden. Markkinatalous ja teollisuus ovat vain tapoja järjestellä vaihtoa ja tuotantoa, ne eivät luo vaurautta ilman halpoja raaka-aineita ja energiaa.
 
 Ympäristöaktiivina pitäisi kai olla tyytyväinen, kun talous alkaa itsestään supistua öljyn määrän myötä. Vaikutukset tulevat näkymään lähiaikoina rikkaissa teollisuusmaissa, jotka on 1900- luvulla viritetty toimimaan jatkuvasti kasvavassa taloudessa. Yksittäisen kansalaisen ostovoima vähenee ja velkaantuminen lisääntyy; se on nähtävissä – meilläkin. Valtio ja yritykset karsivat toimintojaan ja työttömyys kasvaa. Valtion velka kasvaa ja verotulot vähenevät, jolloin julkisia palveluita joudutaan karsimaan.
 
 Ympäristöihmisenä en kuitenkaan ole tyytyväinen, koska kehitys vaarantaa demokratian, eli kansalaisten rooli päätöksenteossa pienenee. Jatkuvasti kasvava valtionvelka johtaa finanssimarkkinoiden sanelemaan politiikkaan, jota ei politiikaksi voi edes sanoa vaan välttämättömäksi ja vastuulliseksi valtiontalouden sopeuttamiseksi. Onko tuttua? Aivan, Kataisen ja Urpilaisen hallitus toteuttaa tätä jo! Soinin porukat kieltäytyvät tunnustamasta todellisuutta. Ymmärtävätköhän he, että olemme joka tapauksessa menossa kohti 50- lukua? Tuskin.
 
 Valtioiden välinen kilpailu vähenevistä luonnonvaroista näyttää johtavan keskenään kilpaileviin talousalueisiin, sotilasliittoihin ja muihin ryhmittymiin. Kiina, venäjä ja Intia jakavat jo tiettyjä energia- ja turvallisuuspoliittisia intressejä jotka ovat ristiriidassa länsimaiden pyrkimysten kanssa. Jos levottoman Lähi- Idän ja muiden alueiden öljyntuottajamaiden öljy virtaa vain Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, tarkoittaa se talouskasvun pysähtymistä idässä ja levottomuuksia siellä. Jos taas kasvava osuus öljystä alkaa virrata itään, se merkitsee loppua länsimaiden vauraudelle.
 
 Näin maailma makaa, totta se on (kai). Johtopäätöksenä edelliseen vuodatukseen: EI NATOON ! Venäjästä on tulossa luonnonrikkauksineen supervalta. Pysytään ensimmäisessä luokassa loppuun asti.