Poliittinen ilmasto näyttää muuttuvan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Joukko tutkijoita mukana - Eija Riitan mies Atte Korhola - ovat tulleet siihen tulokseen, että on paras tapa hoitaa ilmastonmuutosta muun muassa köyhyyttä poistamalla. Energiaa köyhienkin käyttöön kuuluu yksi viesteistä. Tälläkin vähällä asioihin perehtyneisyydellä tulee mieleen, että uhkasiko globaali, yhteinen päätöksentekö kasvihuonekaasujen vähentämiseksi Pyhää Talouskasvua ? Ainakin The New Economics Foundation - joku ajatushautomo - varoitti, että talouskasvu ei ole mahdollista, jos kansakunnat aikovat tosissaan torjua ilmastonmuutosta.

 Kaksi vuotta sitten YK:n ympäristöohjelman UNEP:n globaali ympäristöraportti totesi, että maailman lukemattomia ympäristöongelmia ei voida ratkaista markkinatalouden keinoin.

Talouskasvu on sitä, että energian ja raaka-aineiden käyttö kasvaa. Siihen ollaan Suomessa ainakin varauduttu. Vastaansanomattomat tutkimukset (en nyt tarkoita Kokoomus- Attea) osoittavat, että jos ilmastokaaos aiotaan rajoittaa turvalliseen kahteen asteeseen, energiankäyttöä pitäisi todellisuudessa supistaa 80 prosentilla nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.

Mutta ei kai tässä kannata yksityisen taapertajan enää mistään murhetta kantaa, uskonnostahan tässä jo on kysymys. Kunhan tuloerot Suomessakin vielä vähän kasvavat, ihmiset pikkuisen vielä rikastuvat, tulee siinä sivussa luontokin sitten suojelluksi. Ei muuta kun kehitystä kehitysmaihin ja kulutustavaroita kehiin.

Kuinka kaipaankaan noita vanhoja Neuvostoliiton aikoja, jolloin turistina sain ihailla valtavia, savuavia katedraaleja, joiden päistä pursusi uskomattoman kaunista, mustaa savua kuin mirhamia. Kuinka alkuperäinen luonto välkehtikään Siperiassa, kun kirkas kimalteleva öljy pulppusi kuin paratiisin lähde viikkokausia niin, että ihminen ei häirinnyt päiväkausiin koskemattoman luonnon rauhaa. Sitten tulivat taas röyhkeät ihmiset rikkomaan luonnon koskemattomuutta ja alkoivat korjaamaan putkistoja. Tämän päivän maailmassa ei edes BP- petroliinifirmakaan pysty samaan.

Eläköön siis talouskasvu ja alati rikastuva inhimillinen elämä.Uskokaamme jo, että ympäristöön, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin - ja mielenterveyteen liittyvät ongelmat poistuvat pikkuhiljaa. Lähtekäämme vaikka Lontooseen ostoksille.