ARKKUPAKASTIN

 

Viheriälässä

 

 Anni Sinne-Tännemäki ja Heidi Hautaholvi näkivät monimuuttuja- ennusteeseen perustuvan näyn. Kädellisten laji maapallolla oli häviämässä sukupuuttoon. Niinpä Heidi ja Anni soittivat Satu Hässille Eurooppaan. Hässi oivalsi, että Suomi on takauksiensa ja lainojensa jälkeen loistava kokeilu vihreälle vallankumoukselle. Meillä on maailman lukenein ja tietorikkain kansa, jossa sosiaaliryhmien erot ovat vähäisemmät kuin muualla. Ja hitto, innostui Hässi, olemme perse auki ! Mutta Asterixin viitoittamalla tiellä olisi mentävä, ilmasilta Bolvaniaan on pidettävä auki. Yhteistyö, ystävyys ja avunanto- ohjelmaa on jatkettava. Bolvaanit ovat albiinokansan rikkaus. Heissä on tulevaisuutemme.

 

 Laillisesti ryöstetty kansa siunasi Vihreiden kannatuksen nousuun. He vain jatkoivat Kokoomuksen kanssa tehtyä kurjistamispolitiikkaa. Kansa uskoi, että kaikki muut puolueet olivat saman ideologian muunnoksia, joiden päämääränä oli kasvu, aineellisen hyvinvoinnin nosto ja sitä kautta tuhon tie. Ihmiset olivat käyttäneet aivojen ja käsien yhteistyötä, teknistä osaamistaan, ilman vähintäkään järjen kontrollia. Elämää oli helpotettu likaa. Kansa söi jo korkojen lisäksi pääomaansa. Siksi aloitettiin ennennäkemätön teknosfäärin supistamisohjelma. Kompromissien aika oli ohi.

 

Velkakriisistä johtuva stabiilius mahdollisti ettei kasvua, kehitystä eikä edistystä esiintynyt millään elämän alueella. Rajaton kasvu rajallisessa tilassa lopetettiin. Ryhdyttiin elämään alkutuotannosta. Maa jaettiin klaanikuntiin, joissa sai myös metsästää, kalastaa ja keräillä. Vihreän yhteiskunnan kulmakivi oli monimuotoisuus, kirjavuus ja erilaisuus – joten viluiset bolvanialaiset saivat jäädä kaupunkeihin, lähelle lentokenttiä, kunhan jäivät maahan. Työ maalla oli raskasta, koska vihreän ideologian mukaan voimanlähteenä oli enää ihmisen ja hevosen lihasenergia. Perustettu kyläseppäverkosto joudutti työvaltaiseen elämään siirtymistä. Työhön soveltuivat parhaiten vain keihäänheittäjän vartalon omaavat persjalkaiset suomalaiset. Seka-avioliittoja toivottiin, rotua piti jalostaa.

 

 Bolvaanit tekivät kesäisin retkiä maaseudulle ja ihastelivat suomalaisten lihaksikkaita, hikisiä selkiä. He antoivat poikiensa hipaista ihoakin. Nämä puolestaan intoutuivat yhä hurjempiin työsuorituksiin. Anni ja Heidi hymistelivät onnesta katsellessaan tätä harmoniaa ja rikkautta, he luulivat tyttöjenkin pääsevän joskus mukaan.Talvella bolvaanit pysyttelivät khatia pureskellen sisällä, mutta kannansäätelymekanismit pettivät. Omanlaisiaan kädellisiä tuli kasapäin. Arktisen luonnon kantokyky kärsi, vaikka asunnot lämmitettiin puuhakkeella. Ongelmaksi tuli, että kantaväestön piti rakentaa heille yhä enemmän lämpimiä asuntoja, ja myös uskontokunnan laajetessa rukoushuoneita. Se kävi kansakunnalle raskaaksi, ja johti hiljaiseen protestointiin. Nöyränä kansa toteutti silti Asterixin linjaa, koska kiroileminen johti vankilatuomioihin. Lopulta bolvaanit alkoivat itse kotoutua muualle. Heidän aikansa kävi pitkäksi, elinehdot alkoivat muutenkin kaventua. Ruokakin olisi maalta pitänyt hakea itse. Lisäksi joku kantaväestöön kuuluva oli antanut heille jo kauan sianlihaa kamelinlihana. Lopulta Heidi ja Anni joutuivat pettyneinä toteamaan, että kantaväestön jurous oli pilannut heidän yhteiskuntakokeilunsa. Kun bolvaanit aikanaan keskisormi pystyssä marssivat Vantaalla lentokoneisiin, Suomi tajusi saaneensa ison joukon kohtuullisesti toimeentulevia ulkosuomalaisia. Mutta lämmityskuluissa sentään säästettiin.  

 

Kylmämies