On tässä mukavasti aikaa, joten ryhdyin pohtimaan elämän tarkoitusta. Mitä se ei ainakaan ole, on helppo todeta, kuin sanoa se, mitä se varmasti on. Toisten sortamista ja vahingoittamista elämän tarkoitus ei varmasti ole. Elämän tarkoitus ei ole missään tapauksessa luonnon, ei elämän eikä elinmahdollisuuksien tuhoaminen. Edellinen on elämän tarkoituksen vastakohta. Siitä voi johtaa ajatuksen, että elämän tarkoitus on itse elämä ja sen suojeleminen. Elämähän on elämistä varten, syntymistä, kasvamista, hoivaamista, rakastamista (rakastelukin kuuluu siihen) ja lopuksi kuolemista, tilan antamista toisille. Tämän lähemmäksi totuuden ydintä tuskin pääsemme.
 
 Mutta miksi otsikossa on Uudenkaupungin tori? No siksi, että ihminen voi halutessaan tuntea myötätuntoa, yhteenkuuluvaisuutta ja rakkautta, se on arvokkainta mitä ihmisessä on. Mutta jos rikomme elämän tarkoitusta vastaan, jota ensimmäisessä kappaleessa tarkoitin ”elinmahdollisuuksien tuhoamisella” – tarkoitin sillä myös elinkeinomahdollisuuksien tuhoamista, johon Uudessakaupungissa eräät henkilöt syyllistyivät. En tiedä, miksi uhrit eivät osanneet puolustautua, ehkä lehdistön voima oli liian vahva, ainakin se oli paikkakunnalla sitä, mutta kun menette runsaan viikon päästä pidettäviin torijuhliin huomaatte paikan - ja pelin hengen.
 
 Politiikan, viihteen tai muun julkisen toiminnan parissa työskentelevien ihmisten henkilöpalvonta on tuomittavaa – erityisesti virkamiehen palvonta, koska se muodostaa pohjan keskitetyille järjestelmille ja tarjoaa niiden edustajille mahdollisuuden alistaa ja manipuloida muita. Vaikka kansalaisia tai kansalaisten edustajia systeemin sisällä.