Pääsin seuraamaan yksityistämiskeskustelua, mm. terveydenhuoltoon liittyen, josta en käsittääkseni paljoa ymmärrä. Sen verran osasin oivaltaa, että toimiva kaupallinen terveydenhuolto (yksityinen) on sula mahdottomuus. Ei yksityistäessä tehokkuus lisäänny, ei ainakaan terveydenhuollossa, jonka tavoite ei ole – tai ei ainakaan pitäisi olla – voitontuottaminen vaan ihmisten pitäminen terveenä. Eikö terveet ihmiset ole tärkeä asia myös markkinavoimille!? Jos hyväosaisilla kansalaisilla on omat terveydenhuoltopalvelut, tosin nekin osittain verovaroin ylläpidetyt, kokonaan verovaroilla ylläpidettyjä palveluja ei enää ylläpidetä kovin tehokkaasti. Käy niin kuin eräs lääkäri-tutkija sanoi: ” Ainoastaan köyhille suunnatut palvelut tuppaavat jäämään  köyhiksi palveluiksi”. Niinpä!

 Ongelmaksi koituisi myös se, että rönsyilevää, yksityistä terveydenhuoltosektoria olisi vaikea ellei mahdoton säädellä ja valvoa. Jos terveydenhuollosta tulee tuote, aletaan helposti tuottaa palveluja joille ei ole tarvetta. On hyvä muistaa ettei terveydenhuolto ole mikään valtionyritys, joita nykyään niin mielellään yksityistetään. VATTIn Tutkija Teuvo Junkka kiteytti kerran tuota yksityistämisintoa hyvin: ”tärkeänä kysymyksenä hän pitääkin, miksi valtion kannattaa myydä omaisuutta, jota yksityisen kannattaa ostaa”.

 En tiedä minne maailma on menossa, mutta vauhdilla mennään jonnekin alkuräjähdyksen seurauksena. Alamme muistuttaa yhä enemmän jättimäistä avaruusalusta, jossa on noin 7 miljardia matkustajaa. Kun yksi päällystöön kuuluva (Neuvostoliitto) ”kuoli”, sokea luottamus rahaan on saanut vallan, ja valtiollinen ohjaus on herpaantunut. Yksityistämisen huumassa kannattaa aina muistaa, että sekatalousmaat, kuten Pohjoismaat, ovat tehokkaita yhteiskuntia. En siis kaipaa mitään Neuvostoliittoa.