Kaikille pitäisi olla selvää, että kellot korjaavat ne, joilla on kyky tajuta ja soveltaa hienomekaniikkaa... ja kaikkein vaikeimman taidon, hallitsemisen taidon hoitavat ne, joilla on siihen kyky ja taito. Se edellyttää sukupolvien sivistystaustaa, tietoa ja kokemusta ihmisestä ja ihmisen historiasta, avaraa yhteiskunnallista näkemystä, koko ihmiskunnan ja luomakunnan välistien kytkentöjen tajua. Poropeukaloiden ei pitäisi sotkeutua kellon korjaukseen, ei myöskään hallitsemiseen. Toki on myönnettävä, että ns. "kestävä kehitys" ei tunnu olevan minkään poliittisen liikkeen keinovalikoimassa. Juuri kestävän kehityksen pitäisi merkitä muutakin kuin kahta sanaa!

Tietysti mietin poliittisia puolueita, erityisesti Persusuomalaisia. Joskus maassamme oli vanha sivistyneistö, jolla oli empatiaa, huolenpitoa rahvaastakin, se oli noussut henkilökohtaisten pyyteitten yläpuolelle. Oma elämäntapa näillä ihmisllä oli korostetun vaatimaton, melkein askeettinen. Mitä helvettiä meille tapahtui vuonna 1917 ?

Kun tarkkailee näiden nykyajan "persujen"  maneerejä, syntyy mielikuva uudesta punakapinasta. Heidän aikansa tuntuu kuluvan vihan ilmapiirissä. Oppositiopolitiikka on todellisuudessa puolueen sisäisen opposition hiljentämistä; ehkä olisi aika vapauttaa nämä voimat omalle kiertoradalleen.