OSA 2.

 Turku Rock´n rollin Mekkana

Mauritz Åkerman aloitti Helge Siimeksen ohjelmatoimistossa juoksupoikana. Silloinkin oltiin Humalistonkadulla, Kestiläntalossa.

 

- Kaikenlaista puuhaa sain tehdä. Helge tuotti muun muassa Unkarista asti sirkuksen Turkuun, jossa sitten myin lippujakin. Vaativampi homma sittenkin taisi olla tiikerinhäkin pystytys. Luonnollisesti sain sirkukseen myös vapaalippuja, joista kaverit iloitsivat. Elettiin kai vuotta 1955, joten tuonkaltaiset huvit edustivat ajan huippua, tuolloin 12- vuotias  Mauritz kertoo.

 

Helge Siimes pani myöhemmin tuulemaan myös Rock-piireissä, joihin Mauritzkin  oli tehnyt läpimurron. HUMALISTONKADULLA alkoikin tapahtua. Kalevana tunnetussa Alhambra- teatterissa, joka oli Seurahuoneen vieressä, nykyisen Liedon säästöpankin paikalla, aloitettiin  v.1959 ainutlaatuinen Rock- show, joka toimi nonstop- periaatteella. Samaan aikaan Turkua alkoi vaivata myös salakavala ”Turun tauti”, joka sitten vei mennessään koko kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kalevan rakennuksen. Mauritz muistelee kaiholla Rock- show aikoja :

 

- Olihan se aika hurjaa menoa, soitettiin pidättelemätöntä, oikeaa rokkia silkkipaidat päällä. Ja kuulijoita riitti, vaikka talo oli jo purku-uhan alla. Porukat istuivat ties missä pattinkien päällä ja värisivät vilusta, ainakin esityksen alussa. Me esiintyjät saatiin sentään olla välillä kamiinan vieressä.. Mutta ympäri Suomea tuli esiintyjiä, mm. Eero ja Jussi olivat ottaneet paikan ”omakseen”. Alhambran aikoihin varsinkin Jussi oli vielä henkeen ja vereen rokkari. Kävipä siellä Vesa Ennekin ”jöröjukan” vetämässä. Jukka ja Pekka Loukiala olivat vakioporukkaa, Pekka tuli noihin aikoihin toiseksi ”ponnahdus pinnalle” –kilpailussa. Kilpailun voitti silloin Tamara Lund. Seuraaviin kisoihin tulikin sitten niin paljon rokkareita, että heille piti järjestää oma kisa.

 

Turkulaiset rokkarit olivat tunnettuja kotikaupungin ulkopuolellakin. Eipä se kumma juttu ole, olihan kaupunki jo vuonna 1956 tehnyt suomalaisen rock and rollin historiaa kieltäessään rockin. Lisää historiaa tehtiin oman pojan, Pekka Loukialan, voitettua rock-kuninkuuden.

 

Sitten, vuonna 1960, Helge Siimes keräsi talliinsa parhaat turkulaiset rokkaajat ja järjesteli heille menestyksellä esiintymisiä. Postitalon pihalla oli ensimmäinen suurempi tapahtuma. Rapi- Tuomisella, joka oli juuri tullut Somerolta, ja Mauritz Åkermanilla riitti kiireitä. Mauritz opiskeli kultasepäksi ja Rapi  vaatturiksi. Rapista on sanottu, että hän oli maamme ensimmäinen todellinen rock and roll- fonisti, joka sille päälle sattuessaan puhalsi vaikka torvensa suoraksi. Ja Rapin yhtye yleensäkin huolehti säestyksistä näissä tilaisuuksissa - myöhemmin stadissakin. Myös Tommie Mansfield oli siihen aikaan Rapin kokoonpanossa.

 

Tuon ajan turkulaisista rokkareista mainittakoon myös Miss Marianne, Rock-Enska ja Rock-Tommy ja muusikoista Reijo Suni.

 

Jatkuu... huomenna