Käytin jonkin verran aikaa saadakseni tietää montako yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa Suomessa on yksityistetty kokonaan. Ei kukaan minua asiallisempikaan tiennyt, Uusikaupunki tulee kai olemaan uranuurtaja. Mitä se mahtaa merkitä?

Kaatopaikan alueesta ei tule rahaa merkittävästi, koska on myytävä myös kaatopaikan jälkihoidolliset vastuut, ne ovat yleensä aika suuret, ja siksi kaatopaikat ovatkin kuntien omaisuutta.

Kaupunginjohtaja Koski sanoi Turun Sanomien uutispätkässä, että jätehuoltokulut sidotaan mahdollisessa yksityistämishankkeessa elinkeinoindeksiin. Mikä se on? Soittokierros ei osannut sanoa. Mutta sinne vaan kuulemma hintamuutokset sidotaan! (huom. muutokset) Koski sanoo jutussa myös, että kun loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee, investoinnit kasvavat jätemääräysten tiukentuessa? Nyt voi kysyä, mitkä investoinnit? Syntypaikkalajittelu on jo arkipäivää eikä niitä kunta maksa, ainoastaan määrää ne toimitettavaksi omissa jätehuoltolinjauksissaan. Ja kuntahan vastaa asukkaidensa jätteistä. Kunta tietysti saa toiminnan myös yksityistää, mutta valvoa pitää! Kaatopaikalle on laitettava eri jakeita varten vaikka rautalankahäkkejä. Hyödyllinen jäte löytää kyllä paikkansa. Se on jopa hyvä bisnes. Tämä tietysti edellyttää hiukan viitseliäisyyttä kunnan virkamiehiltä, mutta työ sopisi hyvin työttömille, kuten esimerkiksi Turussa, jossa kaatopaikalla työskentelee paljonkin yksityisiä firmoja mm. Biovakka. Kun asiaa oikein kääntelee, tulee kysyneeksi onko Uusikaupunki keskustellut Pyhärannan, Laitilan, Vehmaan, Kustavin, Taivassalon ja jonkun muunkin kunnan kanssa jätehuoltoyhteistyöstä?  Jätehuoltoyhteistyö voisi olla taivasosuuksillaan parempaa kuin jätevesiyhteistyö, tai sitten pitäisi yhdistää kaikki mikä liittyy vähänkin haisevaan.

Turun seutu valmistelee nyt vesi- ja jätevesiosakeyhtiötä, jossa olisi mukana lähikaupungit ja kunnat. Tietysti hallituksessa myös heidän edustajansa

Turun seudulla toimii joTurun Seudun Jätehuolto, joka on aika monen kunnan omistama osakeyhtiö. Se määrittää Turussa maksutkin. Jätehuoltotaksaa ei siis ole, koska jätehuoltolaissa sanotaan, että verovaroista kuluja ei oteta, vaan jätteiden käsittelyn todellisista kustannuksista. Kuinka mahtaa käydä, jos koko kaatopaikka myydään bisnekseksi? Kuntalaisilta ne yhdyskuntajätteen peittoamiskustannukset otetaan, vaikka yksityinen hyötyjätteet trokaakin.

 

Uskooko joku, että U:gin muinaismetsän kaatopaikalle ”joku muu” rakentaa jättimäisen lajitteluhallin (mieluummin automaattisen), jolloin kaupunkilaisten ei enää tarvitsisi lajitella? Ei, kyllä se menee niin, että kaupunkilaiset lajittelee kiltisti, pesee vielä purkitkin, että  esimerkiksi L&T saa ne paremmin kaupaksi. Sanoin tämän firman nimen siksi, että sen on oltava todella vakavarainen yhtiö, jos se tuollaisen bisneksen ottaa. Kaatopaikkabisnes ei ole hyväntekeväisyyttä!