Suuret kuntaliitokset tuovat haasteita maaseudun suunnitteluun. Maaseudun suunnittelussa tarvitaan nyt uusia, innovatiivisia ratkaisuja, joita myös ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää. "Kehittämisen kohteeksi nostaisin eri toimijoiden yhteistyön, kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteensovittamisen, vuorovaikutuksen tiivistämisen ja elinkaariajattelun",sanoo asuntoministeri Vapaavuori ja on yleensä ollut oikeassa. Ohjaamalla omakotirakentamista kyliin kunnat voivat huolehtia yhdyskuntarakenteestaan ja samalla tarjota yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden kestävään asumiseen. Sellaista asumista etsivät jo monet hyvätuloiset lapsiperheet, jotka edellyttävät myös laadukkaiden tietoverkkojen olemassaoloa-

Ympäristöministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuasumisen teemaryhmä käynnistivät vuodenvaihteessa kyläkaavoituksen  kehittämishankkeen yhdessä seitsemän pilottikunnan ja -kylän kanssa. Tulokset osoittivat, että kylien suunnittelu on syytä kytkeä koko kunnan kehitykseen ja strategisiin tavoitteisiin ( jos sellaisia on). Kaavoituksessa kannattaa alun alkaen ottaa huomioon kyläsuunnitelmat ja asukkaiden tahto kehittää omaa kylää. Sellaiset vuorovaikutukseen perustuvat asiat ovat rakennuslaissakin. Kyliä ei kehitetä salaa jonkun urakoitsijan kanssa !

Kehittämishankkeen työn tuloksena syntynyt kyläkaavoitusesite kertoo 1.1.2009 voimaan tulleesta maankäyttö jarakennuslain muutoksesta, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena maaseutukylissä. Esitteessä kuvataan rakennuslupiin oikeuttavan kyläyleiskaavan laadintaa ja sisältöä sekä esitellään muita suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen välineitä. Pian ilmestyy opas, jossa paneudutaan erityisesti kaavoituksen ja kyläsuunnittelun yhteistyöhön.

On mielenkiintoista kuinka ympäristöministeriön virallinenkin linja suuntautuu jo kohti "ekokyliä". Rakentaminen ja asuminen pyritään ratkaisemaan mahdollisimman kestävällä tavalla.Haja-asutusalueiden asumisessa ja rakentamisessa ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä haasteita ovat pitkät, päästöjä aiheuttavat asioimis- ja työssäkäyntimatkat, energiantuotanto ja jätevesien puhdistaminen. Tutkimus osoittaa useita kylämäisten ratkaisujen tuomia etuja, kuten mahdollisuuksia paikalliselle, bioenergiaan perustuvalle energiantuotannolle, tai itse tuotetulle ravinnolle (jossakin mittakaavassa)

Tutkimus korostaa myös elämäntapojen ja asenteen merkitystä ympäristökuormien syntymisessä. Jos Uudenkaupungin valtuustolla on nyt uusi strategia, sen on oltava myös ekologisesti kestävän elämäntavan mukainen.