Olin vähällä tarjota edustamalleni ammattilehdelle alla olevaa näkemystäni kestävästä kehityksestä. Arvelin huumorintajuissani kuitenkin, että sponsorit olisivat närkästyneet,epäilleet kuntoani ja sitä myöden käyneet vähiin. Mutta onhan aina tämä blogi, jolla viimeisen gallupin mukaan on ainakin 15 vakituista lukijaa. Mutta ei se määrä vaan laatu, kuten jutussakin, jossa aiheena on rakentaminen.
 
 Uskon, että kaikessa rakentamisessa tulee pyrkiä luonnonvarojen, energian ja maapohjan säästöön sekä omavaraisuuteen. Talot on rakennettava niin ettei lämmitykseen tuhlata tarpeettomasti polttoaineita. Rakennustarvikkeiden samoin kuin lämmitysaineidenkin on oltava paikallisia. Hyvällä rakennustekniikalla ja hyvistä aineista rakennetut talot kestävät hyvin hoidettuina satoja vuosia. Puu on Suomessa luonnollisesti pääasiallinen rakennusmateriaali. Vanhaa rakennuskantaa ei tarpeettomasti revitä, vaan rakennustoiminta keskittyy korjaamiseen ja ylläpitoon.
Yhdyskuntasuunnittelun periaatteena on luoda sosiaalisesti toimiva, omavaraisesti eläviä asuinyhteisöjä, jotka säilyttävät omat paikalliset rakennusperinteensä ja kulttuurimaisemansa. Yhdyskuntien tulee hyvin pitkälle muodostaa sellaisia kokonaisuuksia, että kaikki jokapäiväiset toimet ja tarvikkeet löytyvät kävely- ja pyöräilymatkan päästä. Vain erityisresursseja vaativat toimet, kuten sairaalat, yliopistot ja muut erityiskoulut täytyy rakentaa suurempiin taajamiin, jotka nekään eivät saa muodostua luonnosta irrallaan oleviksi metropoleiksi. Myös kaupunkien sisällä ja ympärillä on suotavaa harjoittaa viljelyä ja muita paikkakunnan luontoon sopivia peruselinkeinoja.
 
 Tähän ei tarvitse pyrkiä, siihen tullaan menemään.