Politiikan tutkija Ville Pernaa nimesi suvaitsevaisiksi, maahanmuuttoon lämpimästi suhtautuviksi puolueiksi Vihreät, Ruotsalaisen Kansanpuolueen ja Vasemmistoliiton. Maahanmuuttokriittisiin hän nimesi eduskunnan ulkopuolelta Vapauspuolueen, eduskunnassa vaikuttavista jossain määrin Perussuomalaiset. Näin ne rintamalinjat kulkevat, mutta väliin jää vielä monenlaisia liberaaleja, poliittisesti korrekteja, kuten demarit, jotka naurettavasti lähtivät kopioimaan alunperin Sulo Aittoniemen ja Olavi Mäenpään lanseeraamia sloganeita : mm. "maassa maan tavalla" tai Mäenpään jalostama..." tai maasta pois". Nämä sloganit syntyivät jo 90- luvun vaihteessa, jolloin viiden tähden hotellimme ensi kerran Itä -Suomessa  miehitettiin

Maahanmuuttokeskustelua on ollut hämmentävää seurata. Jos jossain on mennyt "sivistyneistöön" kuuluvilta puurot ja vellit sekaisin, se näkyy ainakin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Eräskin  paikallinen miestoimittaja toi vaalikadulla luokseni maahanmuuttajamiehen, joka osasi jo kohtalaista Suomea, ainakin minua äänekkäästi haukkuakseen. Ei auttanut vakuutella, että en / emme ole Suomen kansalaisia maasta pois ajamassa, vaan kyse on hallitsemattomasta maahanmuutosta, johon katson kuuluvan pimeät maassa olijat, suhteettomat perheidenyhdistämisohjelmat ja muut Eurooppaa kiertelevät sosiaalisaalistajat. Mies muuttui uhkaavaksi. Ei tullut  toimittajaltakaan tukea. Sanomani jäi kai vajaaksi, tai se ei kohdannut otollista maaperää. Kun vielä totesin humanitäärisen maahanmuuton maksavan yhteiskunnalle noin 1, 5 miljardia euroa vuodessa, tämä maahanmuuttaja huusi olevansa työssä. Selvisihän se, että mies työskenteli vastaanottokeskuksessa.

Jäinpä siihen sitten pohtimaan suomalaisten nuorten työttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä, talouskriisiä leikkaulistoineen ja väitettyä, huutavaa työvoimapulaa. En minä näihin kysymyksiin vastausta saanut sen paremmin Vihreiden, RKP:n kuin Vasemmistoliitonkaan vaalikojulta. Vaatia nämä puolueet toki osasivat... ME VAADIMME, ME VAADIMME !

Tuli mieleen erään amerikkalaisen presidentin sanat: älä kysy mitä maasi voi antaa sinulle, vaan mitä sinä voisit antaa maallesi. Jotenkin noin se taisi mennä, ainakin ajatus oli tämä.